Monet metsävaikuttajat luulevat tietävänsä, että jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienentää puuston kasvua 20 %. Tämä siitä huolimatta, että avohakkuussa kasvu pysähtyy kuin seinään. Mitättömän kasvun vaihe kestää kasvupaikasta riippuen 10–30 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, että metsää harvennetaan tai sitä ei hakata lainkaan. Pidemmän aikavälin analyysit osoittavat, että tasaikäismetsätalous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, onContinue reading “Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta”
Author Archives: tpukkala
Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni täytti 10 vuotta – miltä metsä näyttää nyt
Teetin ensimmäisen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni Joensuun Ylämyllyllä loppusyksyllä 2015. Leimikkoon kuului kuivahkon kankaan varttunut männikkö, jossa tehtiin ns. suojuspuuyläharvennus, ja nuorempi kuivan kankaan männikkö, jossa tehtiin yläharvennus vaihtelevaan tiheyteen. Tässä ja aiemmassa kirjoituksessani kerron nuoremmasta metsiköstä. Ohjeeni hakkuukoneen kuljettajalle oli, että läpimitaltaan alle 22 cm puita ei saa hakata, ja jäävän metsän tiheys saa vaihdella.Continue reading “Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni täytti 10 vuotta – miltä metsä näyttää nyt”
Paljonko metsässä pitää olla puuta?
Viime aikoina on luettu uutisia, että metsiä on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. Tämän on arveltu olevan yksi syy sille, että Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten päättelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston määrä Suomen metsissä on lisääntynyt. Samalla on lisääntynyt puuston kasvu. Onko kasvun ja puuntuotannon lisääminenContinue reading “Paljonko metsässä pitää olla puuta?”
Paljonko meillä on hiilivelkaa?
Metsätalous ja muu metsien käyttö on johtanut siihen, että metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisten metsien hiilivarastoon verrattuna. Kyseessä on metsätalouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilimäärä leijuu ilmassa hiilidioksidina, lämmittäen ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehitystä 200 vuotta eteenpäin käyttäen Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan.Continue reading “Paljonko meillä on hiilivelkaa?”
Älä puhu ekosysteemipalveluista
Metsätaloudessa puhutaan mm. ekosysteemipalveluista ja metsien tehtävistä. Termit heijastavat ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa ajatellaan, että metsien tehtävänä on palvella ihmistä. Metsäluonnon kanssa ei kuitenkaan ole sovittu palvelujen tuottamisesta, eikä ihminen voi määrätä metsille tehtäviä. Ihmiskeskeisen ajattelun alullepanijoita olivat mm. René Descartes ja Francis Bacon. He edistivät dualistista näkemystä, jossa ihminen ei varsinaisesti kuulu luontoon vaan onContinue reading “Älä puhu ekosysteemipalveluista”
Vastuun pakoilusta on aika siirtyä vastuun kantoon
Ilmastoasioissa vastuunpakoilu alkaa toteamuksella, että Suomen osuus maailman CO2-päästöistä on niin pieni, ettei Suomen ilmastotoimilla ole juuri merkitystä. Olennaista on se, mitä tehdään Kiinassa! Vaikka väittämä onkin totta, se on silti vastuun pakoilua, jos toteamuksella perustellaan sitä, että Suomen ei tarvitsisi ponnistella CO2-päästöjen vähentämiseksi tai hiilinielujen voimistamiseksi. Muita versioista vastuun pakoilusta ovat mm. kommentit, ettäContinue reading “Vastuun pakoilusta on aika siirtyä vastuun kantoon”
Onko katkonta kriittinen kysymys?
Yleisradion A-Studiossa ja vähän muuallakin vaihdettiin mielipiteitä hakattujen runkojen katkonnan vaikutuksesta metsänomistajan saamaan kantorahatuloon. Puun myyjien pelko on, että katkonta aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle, kun tukkimittaista puuta katkotaan kuitupuuksi. Katkonnan vaikutus metsänomistajan saamaan kantorahatuloon ei varsinaisesti ole mielipidekysymys, koska vaikutus voidaan laskea tarkasti. Ongelma on siinä, että näitä analyysejä ei tehdä, eikä metsänomistaja välttämättäContinue reading “Onko katkonta kriittinen kysymys?”
Älä raivaa raitaa
Metsän hakkuuohjeissa neuvotaan usein, että suuret haavat kannattaa jättää hakkaamatta, koska niistä saatava kantorahatulo on pieni mutta toisaalta haavat ovat minimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita. Haapojen jättäminen on kustannustehokasta monimuotoisuuden ylläpitoa. Metsissä kasvaa toinenkin halpa mutta monimuotoisuudelle arvokas puulaji, nimittäin raita (latinaksi Salix caprea). Kirjallisuuden mukaan raita kasvaa 10–13 m korkeaksi puuksi. Tuupovaarassa, jossa kaikki onContinue reading “Älä raivaa raitaa”
Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta
Männyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, että: Toisaalta Suomessa puut pysyvät elossa ja kerryttävät hiiltä pitkään. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin lämpimissä maissa. Esimerkiksi Lapin mänty saattaa elää 500-vuotiaaksi, minkä jälkeen se voi jatkaa kelo-muotoisena hiilivarastona vielä 200–300 vuotta. Metsään kuollut suurikokoinen havupuu onContinue reading “Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta”
Kasvatetaanko kuusta päin mäntyä?
Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisiä ytimestä pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavaan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan määrää sahatavaran arvon. Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, että puuaineen tiheys on sitä pienempi, mitä nopeammin puu kasvaa (tutkimus löytyy täältä). Riippuvuus havaittiinContinue reading “Kasvatetaanko kuusta päin mäntyä?”
East Finland Invest 