Blogi

East Finland Invest – metsäblogi

Hyvä metsänhoito = ?

Kollegani Peter Lohmander kertoi ruotsalaisessa sanomalehdessä, milloin metsätalous on hyvää: metsätalous on hyvää, jos se on kannattavaa ja lisää metsän tuottamia ekosysteemipalveluja (Västerbottens-Kuriren 8.1.2015). Kirjoitus oli reaktio ruotsalaisten metsäammattilaisten toistamaan hokemaan, että Ruotsin metsissä on enemmän puuta kuin koskaan, mikä muka on osoitus hyvästä metsänhoidosta. Kuulostaako tutulta? Puuston määrä Suomen ja Ruotsin metsissä kasvaa aivanContinue reading “Hyvä metsänhoito = ?”

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa. Pääoman tuottoa vaihtoehtoisessa kohteessa kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Metsikön arvokasvun on oltava vaihtoehtoiskustannusta suurempi, jotta rahan pitäminen puissa olisi kannattavaa. Vaihtoehtoiskustannus lasketaan kaavalla Vaihtoehtoiskustannus = k × (Puuston arvo + Maapohjan arvo) Kirjain k tarkoittaa vaihtoehtoisenContinue reading “Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä”

Metsien hiilensidonnan lyhyt oppimäärä

Metsä on hiilinielu, kun se poistaa hiiltä ilmakehästä. Metsä on hiilen lähde, jos hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Hiilen nieleminen tapahtuu yhteyttämisprosessissa, jossa ilmakehän hiilidioksidista ja metsämaan vedestä valmistetaan erilaisia orgaanisia yhdisteitä, kuten sokeria ja selluloosaa. Hiili vapautuu takaisin ilmakehään, kun orgaaninen yhdiste hajoaa. Kun kuollut orgaaninen aines hajoaa hapellisessa ympäristössä, puhutaan lahoamisesta. Mätänemisestä on kyseContinue reading “Metsien hiilensidonnan lyhyt oppimäärä”

Tehdäänkö metsätalouden laskelmia liian suurella korolla?

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, millä korkokannalla nettotulojen nykyarvo tulisi laskea metsätaloutta suunniteltaessa (Yle1, Yle2). Mm. Metsähallitusta ja Suomen hiilinielujen referenssitason laskijoita on kritisoitu liian korkean korkokannan käyttämisestä. Yleensä korkokantana käytetään sitä reaalikorkoa, jonka metsässä kiinni oleva raha tuottaisi vaihtoehtoisissa, yhtä vähäriskisissä sijoituskohteissa. On tosin keskusteltu siitä, pitäisikö julkisella sektorilla käyttää matalampaa korkokantaa, koskaContinue reading “Tehdäänkö metsätalouden laskelmia liian suurella korolla?”

Onko jatkuvan kasvatuksen metsissä on vähän puuta?

Avohakkuut historiaan –kampanja pyysi minulta näkemyksiä seuraaviin väittämiin, joita toisteltiin ahkerasti hieman eri muodoissa kampanjan alkuviikkoina: “Jos kaikki nykyvolyymillä tehtävät hakkuut haluttaisiin tehdä jatkuvapeitteisesti kasvatettavista metsistä, keskimääräiset hehtaarisaannot pienenisivät ja vuosittainen hakkuupinta-ala kasvaisi nykyisestä kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi.” “Puusta maksettava hinta laskisi samalla korjuukustannusten noustessa, ja metsätalouden kannattavuutta heikentäisi myös metsänhoitokustannusten kasvaminen, kun taimikkoa jaContinue reading Onko jatkuvan kasvatuksen metsissä on vähän puuta?

Suomen metsissä on vähän puuta

Suomalaista metsäkeskustelua käydään paljon mielikuvilla, jotka antavat asioista harhaanjohtavan kuvan. Varsin usein esimerkiksi viestitetään, että ”Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan”, ja tällä perusteella ehdotetaan, että hakkuita tulisi lisätä. Suomen metsissä on puuta noin 2300 miljoonaa kuutiometriä noin 23 miljoonalla hehtaarilla, ts. 100 m3/ha. Puuston keskitilavuus on tätä luokkaa esim. silloin, kun kolmannes pinta-alastaContinue reading Suomen metsissä on vähän puuta

Hiilikeskustelusta unohtuu aikajänne

Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin pitäisi löytyä ratkaisuja myös vuoteen 2035 mennessä. Näyttää kuitenkin siltä, että monet niistä ratkaisuista, joita Suomessa esitetään, vaikuttavat vasta vuoden 2035 jälkeen eli silloin kun ollaan jo myöhässä. Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian myöhään, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edistävän hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteenContinue reading “Hiilikeskustelusta unohtuu aikajänne”

Hävittääkö avohakkuu hiiltä metsämaasta?

Metsämaassa on enemmän hiiltä kuin elävässä puustossa. Hiiltä häviää metsämaan hiilivarastosta koko ajan, kun orgaaninen aines lahoaa. Toisaalta hiilivarastoon tulee myös täydennystä, kun puut tuottavat kariketta. Kariketta syntyy suunnilleen saman verran maan pinnalle ja pinnan alle. Pinnan alle tulee juurikariketta, joka syntyy pääosin siitä, että puut uudistavat vuosittain lähes koko hienojuuristonsa. Metsän avohakkuu tuottaa runsaastiContinue reading “Hävittääkö avohakkuu hiiltä metsämaasta?”

Puun pitää kasvaa hitaasti

Parhaat ikkunankehykset saadaan hidaskasvuisesta kuusesta; mitä ohuemmat vuosilustot, sitä paremmat pokat. Arvokkaimmat männyn sahatavaralaadut saadaan ohutlustoisesta puusta. Näihin saakka hidaskasvuista arvopuuta on ollut saatavissa Suomen metsistä. Useat tekijät ovat kuitenkin vaarantamassa arvopuun saannin ja sen myötä sellaisen teollisuuden ja puusepäntyön, joka nojaa ohutlustoiseen puuhun. Näitä vaaratekijöitä ovat ns. hyvä metsänhoito, jalostettujen taimien istutus sekä ilmastonmuutoksestaContinue reading “Puun pitää kasvaa hitaasti”

Jatkuva kasvatus yleistyy – pitääkö olla huolissaan?

Jatkuvapeitteinen metsätalous eli jatkuva kasvatus on metsätaloutta, jossa ei tehdä avohakkuita. Se tuli luvalliseksi vuoden 2014 metsälain muutoksessa. Varsin lyhyessä ajassa jatkuva kasvatus on saavuttanut vankan jalansijan. Hännisen ym. tutkimusten mukaan runsas neljännes yksityismetsänomistajista on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen vähintään osassa metsiään, ja vain 10–15 % omistajista on ehdottomasti menetelmää vastaan. Tämä siitä huolimatta, että metsäammattilaisetContinue reading Jatkuva kasvatus yleistyy – pitääkö olla huolissaan?

Loading…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.


Follow My Blog

Get new content delivered directly to your inbox.