Author Archives: tpukkala

Investors are increasingly requiring businesses to demonstrate climate action and other sustainability initiatives. Eloquent intentions and checklists of criteria watered down over negotiating tables are no longer necessarily enough – more concrete information is now demanded, for example calculations of how much carbon has successfully been sequestered, or the area of sites protected (Serafeim). TheContinue reading “Responsible forest management”

Sijoittajat edellyttävät yrityksiltä yhä useammin ilmastotoimia ja muuta vastuullisuutta. Vastuullisuuden takeeksi eivät enää välttämättä riitä ylevät aikomukset tai etujärjestöjen neuvottelemien kriteeristöjen täyttyminen. Yrityksiltä odotetaan konkreettisempaa tietoa, esimerkiksi laskelmia, joista näkyy, paljonko hiiltä on poistettu ilmakehästä tai elinympäristöjä suojeltu (Serafeim). Euroopan unioni puuhaa parhaillaan ns. EU-taksonomiaa, jossa säädetään, että vähintään 13 hehtaarin metsätiloilla olisi oltava ns.Continue reading “Metsätalouden vastuullisuus”

Tässä kirjoiutuksessa olisi tarkoitus kertoa ns. vapaan tyylin metsätaloudesta. Se on saanut jo jonkin verran mediahuomiota (Karjalainen), mutta useimmille metsäammattilaisille termi lienee silti vieras. Menetelmän perusidea on, että metsätaloutta ei luokitella joko tasaikäismetsätaloudeksi tai jatkuvaksi kasvatukseksi vaan metsän kulloisenkin rakenteen annetaan määrätä, kuinka metsää käsitellään. Koska mitään käsittelyä ei ole suljettu pois, optimaalisesti sovellettu vapaaContinue reading “Kuolleena syntyneitä ajatuksia”

Viides omien metsieni jatkuvan kasvatuksen hakkuu tehtiin Tuupovaarassa lokakuussa 2022.  Hakkuukohde on aikanaan avohakattu, ja avoalalle oli istutettu mäntyä ja kuusta. Kuusta oli istutettu rehevältä näyttäneisiin kohtiin ja mäntyä karummille paikoille. Reilun neljän hehtaarin leimikosta hakattiin 530 m3, eli runsaat 120 m3/ha. Puut osti Metsä-Karelia Oy ja hakkuun toteutti Vepsäläisen Metsäkoneyhtiö Tohmajärveltä. Koneiden puikoissa oliContinue reading “Viides JK-hakkuu – eikä vieläkään korjuuvaurioita”

Neljäs jatkuvan kasvatuksen leimikkoni hakattiin syksyllä 2021 Joensuun Tuupovaarassa. Hakkuun organisoi Metsä-Karelia Oy, hakkuukoneen puikoissa oli Tero Kuivalainen ja ajokonetta kuljetti Harri Ihanus. Tärkein hakkuuohje minun puoleltani oli kartta, josta näkyi, mitä hakkuutapaa missäkin metsikössä käytetään. Hakkuutavat olivat: istutuskoivikon alaharvennus, istutusmännikön laatuharvennus, istutuskuusikon yläharvennus ja luontaisesti syntyneen mäntyvaltaisen metsän yläharvennus. Muissa metsiköissä kuin istutuskuusikoissa oliContinue reading “Neljäs jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Kolmas jatkuvan kasvatuksen leimikkoni hakattiin Joensuun Uimaharjussa kesällä 2020. Puut osti Stora Enso ja hakkuusta vastasi Joen Metsä Oy. Tärkeimmät puutavaralajit olivat mäntypylväs, mäntytukki ja mäntykuitu. Pylväät olivat 8–12-metrisiä, ja niitä tehtiin solakoista lisävaltapuista.  Ne käytiin leimaamassa ennen hakkuun aloitusta. Hakkuuohjeet olivat lyhyesti ja yksinkertaisesti: yläharvenna reippaasti; älä poista lainkaan kuiturunkoja. Pylväät tekivät jäävien puidenContinue reading “Kolmas jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Myytti 1: Jatkuvassa kasvatuksessa puun korjuu on olennaisesti kalliimpaa kuin tasaikäismetsätaloudessa Myytti 2: Jatkuvassa kasvatuksessa puusta saatava hinta on olennaisesti pienempi kuin tasaikäismetsätaloudessa Myytti 3: Suurten puiden hakkuu tuhoaa alikasvoksen, varsinkin pakkasella Toinen jatkuvan kasvatuksen leimikkoni hakattiin tammikuussa 2019. Maassa oli lunta, ja pakkasta oli joinakin päivinä 25 astetta. Palsta sijaitsee Joensuun Hammaslahdessa. Suurin osaContinue reading “Toinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Kun jatkuva kasvatus tuli luvalliseksi vuoden 2014 lakiuudistuksessa, minäkin innostuin metsien hankkimisesta. Laiskalle sopii nimittäin oikein hyvin sellainen metsätalous, jossa kaikki avohakkuun jälkeinen vaiva jää pois. Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni oli kuivahkon kankaan männikön harvennus vuoden 2015 lopulla. Hakkuun organisoi Arvometsä. Metsikössä oli sekä kuitu- että tukkirunkoja. Antamani hakkuuohje oli, että yhtään rinnankorkeusläpimitaltaan alle 22Continue reading “Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Mielipiteet hakkuiden ilmastovaikutuksista vaihtelevat todella paljon. Joidenkin mielestä metsien hakkuut ovat keino hillitä ilmaston muutosta, koska puuta käyttämällä voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suuri osa tutkijoista on kuitenkin asiasta toista mieltä. Koska mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan, mille hyvänsä väittämälle löytyy puoltavia lausuntoja, varsinkaan jos ei välitä siitä, perustuuko lausujan mielipide ajatteluun vai toiveajatteluun. Onneksi moniContinue reading “Hakkuut ja hiilinielut – ajattelua ja toiveajattelua”

Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisiä ytimestä pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan määrää sahatavaran arvon. Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, että puuaineen tiheys on sitä pienempi, mitä nopeammin puu kasvaa (tutkimus löytyy täältä). Riippuvuus havaittiinContinue reading “Onko kuusen kasvatus päin mäntyä?”