Author Archives: tpukkala

Kun poltetaan puuta tai kivihiiltä, palamistuotteina syntyy vettä ja hiilidioksidia (CO2). Ilmaston kannalta puun poltossa vapautuva CO2 on täsmälleen yhtä haitallista kuin kivihiilen poltossa vapautuva CO2. Koska fossiilisissa polttoaineissa on enemmän energiaa yhtä hiiliyksikköä kohti, bioenergia aiheuttaa itse asiassa jopa enemmän ilmastohaittaa kuin fossiiliset energianlähteet. Nykyisen ilmastokriisin näkökulmasta avainsana ei ole uusiutuvuus vaan päästöttömyys. JosContinue reading “Pari sanaa bioenergiasta”

Metsätalouden kestävyydestä puhuttaessa viitataan usein kuvioon, jossa on kolme palleroa. Palleroissa lukee ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, tai metsän ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt. Sosiaalinen ei viittaa seurallisuuteen eikä vasemmalle vaan yhteiskuntaan. Taloudellinen hyöty tarkoitta useimmiten toisaalta metsänomistajan saamaa puunmyyntituloa ja toisaalta teollisuuden saamaa raakapuuta. Näin määritelty kolmijako metsän ekologisisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyvaikutuksiin onContinue reading “Vahva ja heikko kestävyys”

Investors are increasingly requiring businesses to demonstrate climate action and other sustainability initiatives. Eloquent intentions and checklists of criteria watered down over negotiating tables are no longer necessarily enough – more concrete information is now demanded, for example calculations of how much carbon has successfully been sequestered, or the area of sites protected (Serafeim). TheContinue reading “Responsible forest management”

Sijoittajat edellyttävät yrityksiltä yhä useammin ilmastotoimia ja muuta vastuullisuutta. Vastuullisuuden takeeksi eivät enää välttämättä riitä ylevät aikomukset tai etujärjestöjen neuvottelemien kriteeristöjen täyttyminen. Yrityksiltä odotetaan konkreettisempaa tietoa, esimerkiksi laskelmia, joista näkyy, paljonko hiiltä on poistettu ilmakehästä tai elinympäristöjä suojeltu (Serafeim). Euroopan unioni puuhaa parhaillaan ns. EU-taksonomiaa, jossa säädetään, että vähintään 13 hehtaarin metsätiloilla olisi oltava ns.Continue reading “Metsätalouden vastuullisuus”

Tässä kirjoiutuksessa olisi tarkoitus kertoa ns. vapaan tyylin metsätaloudesta. Se on saanut jo jonkin verran mediahuomiota (Karjalainen), mutta useimmille metsäammattilaisille termi lienee silti vieras. Menetelmän perusidea on, että metsätaloutta ei luokitella joko tasaikäismetsätaloudeksi tai jatkuvaksi kasvatukseksi vaan metsän kulloisenkin rakenteen annetaan määrätä, kuinka metsää käsitellään. Koska mitään käsittelyä ei ole suljettu pois, optimaalisesti sovellettu vapaaContinue reading “Kuolleena syntyneitä ajatuksia”

Viides omien metsieni jatkuvan kasvatuksen hakkuu tehtiin Tuupovaarassa lokakuussa 2022.  Hakkuukohde on aikanaan avohakattu, ja avoalalle oli istutettu mäntyä ja kuusta. Kuusta oli istutettu rehevältä näyttäneisiin kohtiin ja mäntyä karummille paikoille. Reilun neljän hehtaarin leimikosta hakattiin 530 m3, eli runsaat 120 m3/ha. Puut osti Metsä-Karelia Oy ja hakkuun toteutti Vepsäläisen Metsäkoneyhtiö Tohmajärveltä. Koneiden puikoissa oliContinue reading “Viides JK-hakkuu – eikä vieläkään korjuuvaurioita”

Neljäs jatkuvan kasvatuksen leimikkoni hakattiin syksyllä 2021 Joensuun Tuupovaarassa. Hakkuun organisoi Metsä-Karelia Oy, hakkuukoneen puikoissa oli Tero Kuivalainen ja ajokonetta kuljetti Harri Ihanus. Tärkein hakkuuohje minun puoleltani oli kartta, josta näkyi, mitä hakkuutapaa missäkin metsikössä käytetään. Hakkuutavat olivat: istutuskoivikon alaharvennus, istutusmännikön laatuharvennus, istutuskuusikon yläharvennus ja luontaisesti syntyneen mäntyvaltaisen metsän yläharvennus. Muissa metsiköissä kuin istutuskuusikoissa oliContinue reading “Neljäs jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Kolmas jatkuvan kasvatuksen leimikkoni hakattiin Joensuun Uimaharjussa kesällä 2020. Puut osti Stora Enso ja hakkuusta vastasi Joen Metsä Oy. Tärkeimmät puutavaralajit olivat mäntypylväs, mäntytukki ja mäntykuitu. Pylväät olivat 8–12-metrisiä, ja niitä tehtiin solakoista lisävaltapuista.  Ne käytiin leimaamassa ennen hakkuun aloitusta. Hakkuuohjeet olivat lyhyesti ja yksinkertaisesti: yläharvenna reippaasti; älä poista lainkaan kuiturunkoja. Pylväät tekivät jäävien puidenContinue reading “Kolmas jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Myytti 1: Jatkuvassa kasvatuksessa puun korjuu on olennaisesti kalliimpaa kuin tasaikäismetsätaloudessa Myytti 2: Jatkuvassa kasvatuksessa puusta saatava hinta on olennaisesti pienempi kuin tasaikäismetsätaloudessa Myytti 3: Suurten puiden hakkuu tuhoaa alikasvoksen, varsinkin pakkasella Toinen jatkuvan kasvatuksen leimikkoni hakattiin tammikuussa 2019. Maassa oli lunta, ja pakkasta oli joinakin päivinä 25 astetta. Palsta sijaitsee Joensuun Hammaslahdessa. Suurin osaContinue reading “Toinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”

Kun jatkuva kasvatus tuli luvalliseksi vuoden 2014 lakiuudistuksessa, minäkin innostuin metsien hankkimisesta. Laiskalle sopii nimittäin oikein hyvin sellainen metsätalous, jossa kaikki avohakkuun jälkeinen vaiva jää pois. Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni oli kuivahkon kankaan männikön harvennus vuoden 2015 lopulla. Hakkuun organisoi Arvometsä. Metsikössä oli sekä kuitu- että tukkirunkoja. Antamani hakkuuohje oli, että yhtään rinnankorkeusläpimitaltaan alle 22Continue reading “Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni”