Suomen metsissä on vähän puuta

Suomalaista metsäkeskustelua käydään paljon mielikuvilla, jotka antavat asioista harhaanjohtavan kuvan. Varsin usein esimerkiksi viestitetään, että ”Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan”, ja tällä perusteella ehdotetaan, että hakkuita tulisi lisätä.

Suomen metsissä on puuta noin 2300 miljoonaa kuutiometriä noin 23 miljoonalla hehtaarilla, ts. 100 m3/ha. Puuston keskitilavuus on tätä luokkaa esim. silloin, kun kolmannes pinta-alasta on taimikkoa, toinen kolmannes nuorta harvennusmetsää ja loput varttunutta harvennusmetsää. Samaan keskitilavuuteen päästään, kun puolet pinta-alasta on taimikkoa ja toinen puoli varttunutta harvennusmetsää eikä uudistuskypsää metsää ole lainkaan.

Suomen metsäpeitteen rakennetta voi tarkastella näppärästi esim. sovelluksilla Google Earth ja Kansalaisen Karttapaikka. Ilma- ja satelliittikuvista näkyy, että taimikoita ja aukkoja on paljon, kun taas runsaspuustoiset metsät ovat monin paikoin enää vähäisiä saarekkeita (kuva 1). Myös metsätilastot vahvistavat asian. Etelä- ja Keski-Suomessa taimikoiden ja nuorenpuoleisten metsien osuus on 2/3 metsämaan pinta-alasta. Taimikoiden osuus on nelinkertaistunut 1950-luvulta sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomessa varttuneiden metsien osuus on pienentynyt jyrkästi.

Kuva 1. Suomen metsät ovat voimakkaasti (avo)hakattuja. Tällä alueella ei ole yhtään runsaspuustoista metsikköä.

Suomen metsät ovat siis vähäpuustoisia ja voimakkaasti hakattuja. Runsaspuustoisessa metsikössä tilavuus on vähintään 300 m3/ha, ja todella runsaspuustoisessa 500-600 m3/ha (kuva 2). Tilavuuteen 500 m3/ha päästään esim. silloin, kun puuston pohjapinta-ala on 43 m2/ha ja keskipituus 26 m, mikä on vielä peruskauraa Etelä- ja Keski-Suomen hyvillä kasvupaikoilla. Vaikka puuta on metsissämme enemmän kuin koskaan, sitä on silti vähän. Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.

Kuva 2. Runsaspuustoinen metsikkö näyttää tältä. Tässä metsikössä on puuta 600 m3/ha.

Koko kasvua ei voi hakata

Hakkuiden lisäämistä perustellaan myös sillä, että nykyinen hakkuukertymä on pienempi kuin metsien vuotuinen kasvu, 105 milj. m3. Kestävä runkopuun hakkuukertymä on kuitenkin huomattavasti puuston vuotuista tilavuuskasvua pienempi. Kasvusta pitää vähentää mm. suojellut metsät ja luonnonpoistuma. Lähes 6 milj. m3 kasvusta menetetään luonnonpoistumana. Hakkuiden piirissä olevissa metsissä tilavuuden nettokasvu (kasvu – luonnonpoistuma) onkin vain 86 milj. m3 (Heinonen ym. 2017). Metsätilastollisen vuosikirjan (2014) mukaan suurin kestävä hakkuukertymä on tätäkin pienempi, vain 73 milj. m3. Täsmälleen samaan lukuun päädyttiin tuoreessa FORBIO-hankkeen tutkimuksessa (Heinonen ym. 2017). Nämä ovat selvästi pienempiä lukuja kuin ne hakkuumäärät, joita metsäalan lehdissä on viime aikoina esitetty. Kestävään 80 milj. m3 hakkuuseen tarvitaan jo avuksi sekä ilmastonmuutosta että apulantaa.

Kasvu ei osoita järkevää hakkuumäärää

Metsäsuunnittelun piirissä on jo muutama vuosisata ymmärretty, että puuntuotannollisesti järkevä hakkuumäärä riippuu kasvun lisäksi metsien rakenteesta: jos metsät ovat nuoria ja vähäpuustoisia, on hakattava kasvua vähemmän. Jos taas metsät ovat vanhoja ja tiheitä, hakkuumäärä voi olla jonkin aikaa suurempi kuin metsien kasvu.

Koska Suomen metsät ovat tällä hetkellä nuoria ja harvoja, puuntuotannollisesti järkevä hakkuumäärä on vielä useiden vuosikymmenten ajan pienempi kuin metsien tämänhetkinen kasvu. Sen lisäksi, että hakkuiden lisääminen nyt on huono ratkaisu metsien hiilensidonnan, virkistyskäytön ja monimuotoisuuden kannalta, se on myös puuntuotannollisesti huono ratkaisu.

Tuoreiden laskelmien mukaan seuraavan 100 vuoden puuntuotos (hakkuukertymä + tilavuuden lisäys) maksimoituu, jos vuotuinen hakkuukertymä on koko sadan vuoden ajan noin 60 milj. m3. Hakkuiden lisääminen yli 75 milj. m3 hidastaa metsien tilavuuskehitystä niin voimakkaasti, että puuntuotos (hakkuut + tilavuuden muutos) pienenee, vaikka joka vuosi hakataankin 15 milj. m3 enemmän.

Hakkuiden lisääminen Suomen nuorissa nykymetsissä on itse asiassa tehokas keino pienentää kasvua ja vähentää teollisuuden puunsaantia pitkällä aikavälillä. Tämä siksi, että Suomen metsien tilavuus on selvästi pienempi kuin se tilavuus, joka maksimoi kasvun ja vuotuisen puuntuotoksen.

Valtakunnalliset tulokset ja päätelmät pitävät paikkansa myös yksittäisillä metsätiloilla. Kuvassa 3 on laskettu 30 vuoden hakkuukertymän lisäämisen vaikutus 30-vuotiskauden puuntuotantoon neljällä suurella metsätilalla. Kaikilla esimerkkitiloilla, myös runsaspuustoisimmalla (keskitilavuus 188 m3/ha), hakkuut pienentävät puuntuotosta: mitä enemmän hakataan seuraavan 30 vuoden aikana, sitä pienempi on 30-vuotiskauden puuntuotos (joka siis sisältää hakkuukertymän ja kasvavan puuston tilavuuden muutoksen). Puuston määrä Suomen metsissä ei todellakaan ole käymässä niin suureksi, ettei puilla olisi tilaa kasvaa.

Kuva 3. Hakkuukertymän ja puuntuotoksen (tilavuuden muutos plus hakkuukertymä) välinen riippuvuus neljällä esimerkkitilalla tasaikäismetsätaloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa. Sekä puuntuotos että hakkuukertymä on ilmoitettu kuutiometreinä hehtaaria ja vuotta kohden.

Kasvatusmenetelmällä on väliä

Jokainen hakkuu pienentää metsikön tilavuuskasvua ainakin vähäksi aikaa, kun kasvavia puita poistetaan. Nuoren metsän harvennuksessa kasvun pienentymien on kuitenkin lyhytaikaista. Yleensäkin harvennuksen vaikutus tilavuuden nettokasvuun on pieni ja lyhytaikainen, jos jäävä puusto ei ole liian varttunutta. Avohakkuun aiheuttama notkahdus on pidempiaikainen, sillä hakatun metsikön tilalle istutetun taimikon tilavuuskasvu on pitkän aikaa pienempi kuin hakkaamatta jätetyn metsikön kasvu. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä pidempiaikainen on avohakkuusta johtuva alenema puuntuotannossa (kuva 4).

Kuva 4. Avohakattu ja istutettu metsikkö Kuusamossa. Seitsemän vuotta istutuksen jälkeen (kuva) puusto on keskimäärin alle metrin mittaista, ja 20 vuoden iällä pituus on korkeintaan 5 m. Puuntuotanto on nollassa 20–30 vuoden ajan avohakkuun jälkeen.
Kuva 5. Toisenlaista uudistamista Kuusamossa. Alueelta on hakattu lähes kaikki tukkipuut ja isoimmat kuitupuut. Hakkuutulo on lähes sama kuin avohakkuussa, mutta uudistamiskuluilta on vältytty. Ne kohdat, joissa ei ole taimia, on äestetty luontaisen uudistumisen edistämiseksi. Puuntuotanto notkahtaa selvästi vähemmän kuin avohakkuussa, ja haitta ulkoilulle on pieni.

Hakkuiden lisääminen nykyisissä metsissä ja pitäytymien nykyisissä hakkuutavoissa johtaa siihen, että metsiköitä avohakataan yhä nuorempina. Mitä nuorempia metsiköitä avohakataan, sitä huonompi ratkaisu avohakkuu on puuntuotannollisesti kasvatushakkuuseen verrattuna. Hakkuiden lisäämisestä johtuvaa haittaa puuntuotannolle ja monille muille ekosysteemipalveluille (kuvat 5 ja 6) voitaisiinkin pienentää tekemällä avohakkuiden sijasta kasvatushakkuita ja korvaamalla alaharvennukset erirakenteisuutta ylläpitävillä yläharvennuksilla. Kuvan 3 käyristä näkyy, että hakkuiden lisäyksen puuntuotantoa pienentävä vaikutus olisi selvästi pienempi, jos nykyisen alaharvennus-avohakkuumetsätalouden sijasta siirryttäisiin peitteiseen metsänkasvatukseen, jossa tehdään pelkästään yläharvennuksia. Joutavasta alikasvoksen raivauksesta luopuminen parantaisi mahdollisuuksia ylläpitää jatkuvaa metsäpeittoa.

Kuva 6. Hiilitaselaskelma 30-vuotiskaudeksi yhdellä kuvan 3 metsätiloista. Hakkuiden lisääminen pienentää hiilitasetta, mutta vaikutus on vähemmän haitallinen, jos käytetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.

Vippaskonstit vievät vikaan

Koska nykymetsien nykyinen kasvu ei mahdollista 80 milj. m3 ja sitä suurempia hakkuita, ratkaisuksi on esitetty kasvun lisäämistä jalostuksen, kunnostusojituksen ja lannoituksen avulla. Realististen arvioiden mukaan vuotuista kasvua voidaan lisätä näillä keinoilla 3-5 milj. m3, mikä mahdollistaisi lähes 80 milj. m3 kestävät vuotuiset hakkuut.

Osa menetelmistä, lähinnä jalostus, vaikuttaa kasvuun pitkällä viiveellä. Jos nyt ruvetaan istuttamaan paremmin kasvavia kuusia, tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi vasta 40–50 vuoden päästä. Tuolloin kuusikuitupuuta käyttävä mekaaninen metsänjalostus on luultavasti loppunut Suomesta ja paperinvalmistuskin vähentynyt olennaisesti. Jos massateollisuus on edelleen voimissaan, sen tuotevalikoima ja kenties myös raaka-ainepohja ovat erilaiset kuin tällä hetkellä. Myös kuusen kasvatus ylipäätään saattaa olla ongelmallista Etelä- ja Keski-Suomessa ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien seurausilmiöiden vuoksi. Suomessa saatetaan tuolloin olla samassa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa tällä hetkellä: myrskytuhojen, kirjanpainajan, maannouseman yms. seurauksena kuusikoita korvataan pakon edessä nopeassa tahdissa muilla puulajeilla, pyrkimyksenä palauttaa metsät erirakenteisiksi sekametsiksi.

Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Ojitus aiheuttaa lisää vesitöjen ravinne- ja kiintoainekuormitusta.

Paljon helpompi ja halvempi keino lisätä metsien puuntuotantoa olisikin hakata metsiä kasvua vähemmän vielä muutaman vuosikymmenen ajan. Kun tähän yhdistetään yläharvennusten käyttö, alikasvosten raivauksesta luopuminen ja luontaisen puulajidynamiikan seurailu lehtipuuvaiheinen, voidaan jo puhua elegantista ratkaisusta.

Timo Pukkala

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Arvometsän blogipalstalla (kesäkuussa 2017)

Viitteet

Heinonen, T, Pukkala, T, Mehtätalo, L, Asikainen, A, Kangas, J, Peltola, H (2017) Scenario analyses for the effects of harvesting intensity on development of forest resources, timber supply, carbon balance and biodiversity of Finnish forestry. Forest Policy and Economics 80: 80-98.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: