Author Archives: tpukkala

Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni tukkipuita, vaikka metsää ei ollut kuunaan hoidettu. Maallikon silmään tukkipuut näyttivät jopa parempilaatuisilta kuin hoitometsissä. Sain vaikutelman, että metsä kehittyy ja tuottaa tukkia omin nokkinensa, ilman että ihminen hoitaa sitä. Metsiä ruvettiin hoitamaan enemmälti vasta 1950-luvulla. NeContinue reading “Tarvitseeko metsäsi hoitoa?”

Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa puuston ja maapohjan arvoon ei ole enää kilpailukykyinen vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin verrattuna. Samaa periaatetta on jo vuosikymmeniä sovellettu poistettavien puiden valintaan eri-ikäisissä metsissä; metsiköstä on poistettu tiettyä läpimittaa paksummat puut, koska niiden suhteellinen arvokasvu on painunut liian alas.Continue reading “Älä sorru alaharvennukseen”

Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan 1 metsikössä, joka kasvaa tuoreella kankaalla Suomen keskiosan etelälaidalla, puuston kantohinnoin laskettu arvo on 6444 €/ha. Jos sijoittaja ostaa puut kantohinnalla ja maksaa metsämaasta 1000 €/ha, sijoituksen suuruus on 7444 €/ha. Sijoituksen tuottoContinue reading “Paljonko metsäsijoitus tuottaa?”

Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta on vertailtu mm. niin, että avohakkuulle ja viljelylle on ajateltu vaihtoehto, jossa osa puustosta jätetään aluksi hakkaamatta ja sitä ruvetaan myöhemmin käsittelemään jatkuvalla kasvatuksella eli toistuvilla yläharvennuksilla. Saamatta jäänyt hakkuutulo on mielletty jatkuvan kasvatuksen alkuinvestoinniksi. Näiden kahden investointivaihtoehdon kannattavuutta voidaan vertailla diskonttaamalla kummankin kulut ja tuotot alkuhetkeen (vuoteen, jolloin investoinnitContinue reading “Jatkuva kasvatus kannattaa aina”

Tehtiin poikain kanssa jiikoota. Täältä löytyy 100 kuvaa työmaasta. Hakkuun organisoi: Metsä-Karelia Hakkuun ohjeisti: Timo Pukkala Hakkuukoneen puikoissa oli: Tero Kuivalainen Ajokonetta ajoi: Harri Ihanus Kuvat otti: Timo Pukkala

Forest Ecosystem -julkaisusarjan ensimmäisessä numerossa oli kaksi tutkimusta alikasvoskuusien kasvusta Suomessa. Tutkimukset ovat luettavissa ja ladattavissa osoitteessa http://www.forestecosyst.com. Eerikäisen ym. tutkimus perustuu toistuviin pituusmittauksiin 16 Metsäntutkimuslaitoksen koealueella. Mitattuja puita oli kaikkiaan noin 15 000 kpl. Laihon ym. tutkimuksessa mitattiin yhden vuoden pituuskasvuja 262 metsikössä noin 5600 kuusesta.  Eerikäinen ym. julkaisivat myös arvokasta tietoa erirakenteisen kuusikonContinue reading “Alikasvokset kasvavat riittävän hyvin”

Suomen metsätaloudessa on otettu paljon oppia Saksasta. Aikoinaan Saksassa ajateltiin, että ihanteellinen metsätalous on yksinkertaista ja kaavamaista. Ihannemetsässä metsiköt ovat tasaikäisiä, jokaista ikäluokkaa on sama pinta-ala, ja jokaista metsikköä käsitellään samalla tavalla niin, että puuntuotos maksimoituu. Kaikki muu, kuten suurten puiden poiminta ja erirakenteisten sekametsien kasvatus, on epätieteellistä puuhastelua. Tämä ajattelu johti siihen, että SaksassaContinue reading “Metsänhoidon suunnanmuutos odotuttaa itseään”

Tämän kirjoituksen kuvat ovat Sloveniasta, jossa avohakkuut kiellettiin kokonaan muutama vuosikymmen sitten. Kymmenien tuhansien hehtaarien yhtenäiset metsäalueet peittävät nyt Alppien rinteitä. Metsät ovat talousmetsiä, joita hyödynnetään säännöllisillä harvennushakkuilla. Maallikon silmin katsottuna Slovenian metsät peittoavat kirkkaasti suomalaisen tilkkutäkkimäisen pirstoutuneen metsämaiseman. Avohakkuista on luovuttu Slovenian lisäksi mm. Saksassa. Kiinassakin luontaisesti syntyneiden metsien avohakkuut on kielletty. Sanomattakin onContinue reading “Jatkuva kasvatus – pelottava ajatus”

Yrjö Vuokila osoitti jo 1970-luvulla, että yläharvennus eli suurimpien puiden poisto metsiköstä johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus (pienimpien puiden hakkuu). Metsikön suurimmat puut eivät juuri hyödy siitä, että niiden ympäriltä poistetaan pienempiä puita. Tilanne on toinen pienempen puiden kohdalla, jotka parantavat kasvuaan selvästi, jos niille annetaan lisää kasvutilaa poistamalla metsiköstä suurimpia puita. Sama havainto onContinue reading “Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä”